Tien tekeminen

Tien pohja oli vielä tässä vaiheessa vaikeakulkuista ja kuorma-autolla sitä pitkin ei olisi ollut mitään mahdollisuutta ajaa. Niinpä meille jäi kaksi vaihtoehtoa pintamaiden pois-ajoon, traktori tai dumpperi. Valitsimme dumpperin, koska muutaman tunnin työsken-telyn jälkeen maat oli ajettu. Traktorilla olisi saanut ajaa samaa määrää monta päivää tie sonnalla. Halvin ei todellakaan ole aina edullisin.

 Pintamaat alkoivat saamaan kyytiä.

Pintamaat alkoivat saamaan kyytiä.

 Kuljetuspolarin Sievin Jyringin monttu.

Kuljetuspolarin Sievin Jyringin monttu.

Kun kasvusto ja pintamaat saatiin raavit-tua tiealueelta ja lammen rannoilta pois, vanha tienpohja oli oikein hyvää kivistä soraa. Vanhemmat ihmiset kutsuvat tätä erittäin karkeaa soraa rompooliksi. Aika hauska nimitys.

Tietä pitkin on jo kuusikymmentä luvulla ajettu kaksiakselisilla kuorma-autoilla soraa ja hiekkaa, joten tienpohja oli tiivis ja luja. Päälle ajettiin vielä Jyringin montusta useita kasettilastillisia 0-56 mm soramursketta.

 Talkoolaisia Helsingistä. Ruoka maistuu todella hyvältä ulkoilmassa. Tässä vaiheessa ei vielä ollut vakituista grillipaikkaa, vaan nuotio tehtiin sinne, missä satuttiin olemaan nälän yllättäessä.

Talkoolaisia Helsingistä. Ruoka maistuu todella hyvältä ulkoilmassa. Tässä vaiheessa ei vielä ollut vakituista grillipaikkaa, vaan nuotio tehtiin sinne, missä satuttiin olemaan nälän yllättäessä.

 Lähes valmista tietä. Kyllä tätä pitkin kelpaa kuplalla körötellä.

Lähes valmista tietä. Kyllä tätä pitkin kelpaa kuplalla körötellä.

Tien pintaan täytyy vielä ottaa 0-16 mm soramursketta myöhemmässä vaiheessa ja siistiä hieman luiskia. Sitä ennen tiehen pitää vielä aurata sähkökaapeli ja muutenkin odotella, että raskas liikenne tiellä vähenee. Uuteen tiehen pientä painumista tulee väkisin.